Unsplash / Hannah Busing

Demokratiaa voidaan perustella sillä, että se ottaa huomioon ihmisten toiveet ja tarpeet. Se varmistaa vapauden ja oikeudenmukaisuuden sekä kohtelee ihmisiä kunnioittavasti antamalla kaikille samat oikeudet kansalaisuuteen, yhteisön jäsenyyteen ja osallisuuteen.

Autoritaariset järjestelmät eivät edes yritä ottaa kaikkia huomioon. Pelkkänä metodina demokratiakin palvelee lähinnä eliittiä. Monet kuitenkin odottavat demokratialta enemmän. On arvokysymys, tavoitellaanko aktiivista kansalaisuutta.

Demokratia on yhteisöllisyyden ja osallisuuden kulttuuria.

Irma Peiponen

Ongelmana demokratian syventämisessä on se, miten kaikki saataisiin mukaan. Demokratia on yhteisöllisyyden ja osallisuuden kulttuuria. Helposti käy niin, että osa vetäytyy ja ajattelee, ettei heidän mielipiteillään ole väliä. Tai sitten ihmisten elämänpiirit ovat niin kaukana toisistaan, etteivät he ymmärrä toisiaan.

Syrjäytyneiden kohdalla on kyse osattomuuden tunteesta. Voi myös olla niin, että oikeudet ja edut otetaan annettuina, eikä niiden eteen tarvitse siten tehdä työtä. Toimiva kansalaisuus tulee sen myötä, että ihminen pyrkii vaikuttamaan asioihin; ymmärtää velvollisuutensa ja käyttää oikeuksiaan. Sama pätee tietysti myös pienempien yhteisöjen jäsenyyteen.

Oikea tieto oikeaan aikaan saatuna on keskeistä ihmisen mahdollisuudessa ottaa kantaa asioihin. Joudumme monessa asiassa luottamaan asiantuntijoihin. Luottamus onkin demokraattisessa yhteiskunnassa keskeistä.

Tosiasiat eivät ole mielipidekysymyksiä, mutta viime vuosina on selvästi huolestuttavissa määrin noussut esiin ”kilpailevia totuuksia”. Silloin, kun todellisuus on pirstoutunut, tiedot ristiriitaisia tai vähäisiä ja oma elämäntilanne on luisumassa hallinnasta, kovaääniset, helpot ratkaisut vetävät puoleensa.

Sosiaalinen media antaa mahdollisuudet haastaa yhteisten asioiden agendaa ja muokata käytettyä kieltä. Tämä voi vaikuttaa ihmisten luottamukseen asiantuntijoita kohtaan ja mielipiteistä voi tulla kilpailevia totuuksia. Siksi medialukutaito onkin tullut hyvin tärkeäksi meille kaikille.

Kansalaisina meidän kaikkien tulisi tuntea olevamme tasavertaisia. Meillä ihmisillä on erilaiset resurssit toimia yhteiskunnassa, siksi köyhyyden poistamiseen ja koulutuksen lisäämiseen on kiinnitettävä paljon huomiota.

Syrjäytymisen estäminen on demokratian toiminnan kannalta ensiarvoista. Kaikkien ääntä on kuultava, vaikka se olisikin vaikeaa. Ihmisillä pitää olla niin halutessaan myös mahdollisuus aktivoitua.

Kun hakeudumme keskusteluihin erilaisten ihmisten kanssa, voimme osallistumisen kautta saada itsekunnioitusta ja edistää yhteistä hyvää. Sellainen elämäntapa ei ole helpoin mahdollinen, mutta antaa merkitystä elämälle.

Kaikkien ääntä on kuultava, vaikka se olisikin vaikeaa.

Irma Peiponen

Voiko ihminen ylipäätään olla onnellinen, jos näkee ympärillään hätää, eikä tee mitään asian korjaamiseksi? Olosuhteista ja resursseista sitten riippuu, mitä kukin voi asioille tehdä. On opittava ajattelemaan, että teemme voitavamme, vaikka se tuntuisi olevan hyvin vähän.

Vuoropuhelu ei ole helppo asia. Oma tahto törmää helposti toisen vahvaan näkemykseen. Erilaisten ryhmien tutustuminen ja kanssakäyminen on kuitenkin monikulttuurisen yhteiskunnan edellytys.

Heikommassa asemassa olevien tukeminen on yhteiskuntarauhan kannalta keskeistä. Kun oma elämä on hallinnassa, terve itsetunto kasvaa ja voidaan ymmärtää myös erilaisia ajatuksia.

Puhutaan sitten kansojen välisestä rauhasta tai yhteiskuntarauhasta ihmisten välinen vuoropuhelu pitäisi saada toimimaan niin yksilöiden kuin ryhmienkin välillä. Se edellyttää, että meillä on halua kuunnella ja kuulla toista, ymmärtää hänen ajattelunsa perustaa, vaikka olisimmekin erimieltä.

Kaikkia asioita ei voi eikä pidä hyväksyä. Ihmisoikeuksia ja voimassa olevaa lainsäädäntöä on kunnioitettava. Tähän ajatteluun perustuu se, että eri uskonnot ja katsomukset pyrkivät dialogiin. Monissa ”maallisissa” asioissa voimme löytää yhteisiä näkemyksiä, sillä eettinen ajattelu on melko samanlaista, vaikka pohjautuukin eri lähtökohtiin.

Kansalaisyhteiskunta on demokratian toiminnan kannalta keskeinen. Vapaassa toiminnassa kasvaa kansalaisuus sellaiseksi, että se ei ole vain juridista, vaan myös sosiaalista ja kulttuurista.

Ihmisten mahdollisuus ajaa omia asioitaan tai laajemmin parempaa maailmaa on monissa maissa ratkaisevasti kaventunut, mutta toisaalta tietoisuus siitä, että asiat voisivat olla paremminkin, saa suuret joukot eri puolilla maailmaa uhmaamaan autoritaarista järjestelmää.

Demokratia ei siis ole itsestäänselvyys.

Irma Peiponen

Voimapolitiikalla voivat hallitsijat asein näitä liikkeitä kukistaa, mutta ajatus vapaammasta ja oikeudenmukaisemmasta yhteiskunnasta jää elämään. Maailmassa on nyt vain reilut kaksikymmentä selkeästi demokraattista valtiota. Monissa maissa demokratian muotoja noudatetaan usein rehellisyydestä tinkien, mutta sisältö haurastuu.

Vallan jako eri toimielinten välillä ei toimi, lakeja tulkitaan poliittisin perustein, kansalaisten oikeuksia rajoitetaan ja korruptio rehottaa. Vähitellen populistinen johtaja saa vallan sekä kasvattaa ympärilleen korruptoituneen ja johtajasta riippuvan eliitin ja kansalaisten ajatus paremmasta elämästä tuhoutuu. Demokraattinen hyvinvointivaltio puutteineen on kaukainen unelma sellaisissa maissa elävien ihmisten elämästä.

Demokratia ei siis ole itsestäänselvyys. Se on syntynyt vähitellen pitkäaikaisen työn tuloksena. Siitä on huolehdittava ja sitä on kehitettävä.

Irma Peiponen

Kirjoittaja FK, YTM Irma Peiponen on eläkkeellä oleva lukion historian, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opettaja, jolla on pitkä ura takanaan yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä. Suomen Humanistiliiton puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2014. Peiponen on yhdistystoiminnan lisäksi aktiivinen myös monenlaisten harrastuksien parissa, hän lukee, kirjoittaa, laulaa, soittaa ja liikkuu paljon.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email
Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ota yhteyttä

Toimittaja
Nora Repo-Saeed
+358 40 522 0308
toimitus@adra.fi