Myötätunto ja oikeudenmukaisuus ovat hyvän elämän perusta

Unsplash / Matt Collamer

Luin hiljattain tarinan siitä, miten helposti unohdamme sen, mikä kuuluu toiselle. Eräs muodin tunteva rouva piipahti kahvilaan, istahti pöytään, jossa oli paikka kahdelle, tilasi kupin kahvia ja aikoi nauttia laukussaan olevista kekseistä.

Koska kahvila oli täynnä, eräs mies istuutui häntä vastapäätä ja tilasi myös kahvia. Miten sattuikaan, mies oli maahanmuuttaja. Rouva oli varautunut viettämään levollisen hetken kahvilassa. Hän alkoi lukea mukaan tuomaansa lehteä ja otti keksin paketista.

Lukiessaan, hän huomasi myös vastapäätä istuvan miehen tekevän samoin. Tämä sai rouvan pois tolaltaan, mutta hän hillitsi itsensä ja jatkoi lukemista. Hetken kuluttua hän otti toisen keksin. Niin teki myös mies. Tämä ärsytti rouvaa ja hän alkoi tuijottaa miestä.

Kun rouva jatkoi tuijottamistaan, mies otti viidennen ja viimeisen keksin, hymyili ja tarjosi puolikasta. Rouva oli raivoissaan. Hän maksoi laskunsa ja kiirehti nopeasti ulos päästäkseen eroon röyhkeäksi käyneestä miehestä. Rouva kaiveli käsilaukkuaan etsiessään bussikorttiaan. Nolostuneena hän löysi avaamattoman keksipaketin laukustaan.

Joskus me omistamme asioita niin kauan, että olemme alkaneet pitää niitä itsestään selvyyksinä ja meille kuuluvina. Toisista välittäminen ja oikeudenmukaisuus ovat harvoin etusijalla oman ja yhteiskunnallisen elämän rakentumisessa ja jäsentymisessä. Löydämme keinoja näiden pitämiseksi taka-alalla. Ne eivät ole ensimmäisenä esillä, kun puhutaan inhimillisen elämän todellisuudesta.

Keskellämme tuntuu vaikuttavan voimia, jotka vastustavat oikeudenmukaisuuden toteutumista, tästä nousevaa kaikille kuuluvaa yhteistä hyvää ja solidaarisuuden kokemusta. Liian monille yhteiskuntamme, sellaisena kuin sen näemme, on muuttunut kulttuuriksi, jossa yksilöllinen oikeus ja vapaus hyvään elämään on kaventunut (”shut-down”) joukoksi ”tuotevaihtoehtoja”, missä kokonaisvaltainen inhimillinen hyvinvointi, elämää kantavien arvojen tavoittelu, luova mielikuvitus, ja laajemmalti terve poliittinen elämä ovat jääneet taka-alalle (ks. esim. Herbert Marcuse, One-Dimensional Man (Boston: Beacon, 1964).

Oikeudenmukaisuuden toteutuminen edellyttää sosiaalisen todellisuuden oikein ymmärtämistä.

Kalervo Aromäki

On helppoa esittää väitteitä sen puolesta, että elämä tänään on sisäisesti tyhjempää kuin ennen. Todisteena tästä voidaan mainita tarkoitusta ja sisältöä antavan työn väheneminen, populaarikulttuurin tyhjyys ja karkeus, ihmissuhdevaikeudet, haluttomuus sitoutua perhekeskeiseen elämään, kaikkien aikojen korkeimmat masentuneisuutta kuvaavat luvut, lisääntyvä huumeiden käyttö, ”digitaalinen stimulaatio”, joka auttaa vieraantumaan yhä kauemmas todellisuudesta, ystävyydestä, yhteisöllisestä vastuusta ja velvollisuuksista.

Joskus meille kuitenkin tarjotaan mahdollisuutta nähdä asiat niin kuin ne ovat. Todellisuuden näkemiseen tarvitsemme ymmärrystä. Tarvitsemme myös viisautta toimia ymmärryksen mukaan. Nämä käsitteet liittyvät läheisesti toisiinsa.

Tieto, ymmärrys ja viisaus eivät ole vain abstrakteja tai teoreettisia käsitteitä, vaan henkilökohtaista kokemusta asioiden tilasta, sen hahmottamista ”miten maa makaa”. Ranskalainen termi savoir-faire kuvaa tällaista kokemusta hyvin, termi kääntyy suomeksi ”tietää, miten toimia tai tehdä”. Todellinen viisaus onkin aina käytännöllistä.

Oikeudenmukaisuuden toteutuminen edellyttää sosiaalisen todellisuuden oikein ymmärtämistä, sen näkemistä, miten poliittiset järjestelmät ja päätökset koskettavat kaikkia osapuolia, ja sosiaalisen hyvän tuntemista.

Oikeudenmukaisuus tarkoittaa asioiden korjaamista ja ennallistamista. Sen palauttamista toiselle, joka hänelle kuuluu. Kaiken sellaisen poistamista, josta on tullut este hyvälle elämälle, kuinka sen sitten määrittelemmekin.

Oikeudenmukaisuuden toteutuminen koskettaa kaikkia inhimillisen elämän alueita, jotka tekevät elämästä elämisen arvoisen. Mielessäni ovat ainakin seuraavat asiat: inhimillinen arvokkuus ja vastuullisuus (kulkevat käsikkäin), merkityksellinen työ, rakkaus ja perhe, yhteisöllisyys ja totuuden etsintä.

Oikeudenmukaisuuden toteutumisella niin kuin myös epäoikeudenmukaisuudella on seurauksensa. Oikeudenmukaisuuden vaikutus on rauha ja tasapaino, epäoikeudenmukaisuuden taas epätasapaino ja levottomuus.

Välittäminen ja oikeudenmukaisuus oikeastaan vaativat, että kuulemme myös niiden ääniä, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet vähemmälle. Kuuntelemalla voimme oppia paremmin ymmärtämään niitä asioita, joita monet vähemmistöistämme päivittäin joutuvat kohtaamaan ja kokemaan.

Välittäminen ja oikeudenmukaisuus oikeastaan vaativat, että kuulemme myös niiden ääniä, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet vähemmälle.

Kalervo Aromäki

Kuten esimerkiksi tänne muualta muuttaneet, monet lapsiperheistämme, tai nuoret yksinhuoltajat tai syystä tai toisesta elämästä ja yhteiskunnasta syrjäytyneet. Siis kuulemaan ja ymmärtämään sellaisia syitä ja seurauksia, jotka ovat muodostuneet esteeksi yhteisen hyvän ja mahdollisuuksien kokemiselle ja näistä nauttimiselle.

Voimme vain kuvitella, millaiseksi elämä muovautuu ”shut-down” kulttuurissa, jossa jokaiselle löytyy jotakin, mutta kokemus oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä elämästä jäävät vajaiksi.

Kun sosiaalinen elämä murentuu ja yksilöllinen pahoinvointi lisääntyy ja näkyy erityisesti nuorten elämässä, me käännymme valtion puoleen siinä toivossa, että valtio tulee apuun ja ”pelastaa” meidät ja meidän nuoremme välinpitämättömyyden ja epäoikeudenmukaisuuden synnyttämältä tuskalta ja ahdistukselta.

Mutta kysymys kuuluukin, onko tämä valtion tehtävä? Vai olisiko tämä sen sijaan meidän tehtävämme ”lähimmäisinä”?

Kalervo Aromäki

Kirjoittaja Kalervo Aromäki on ADRA Finland säätiön hallituksen puheenjohtaja. Aromäki on suorittanut opintonsa teologiassa ja psykologiassa, sekä saanut mahdollisuuden toimia sairaalapappina ja harjoittelijana alkoholi- ja huumevieroitusosastolla Yhdysvaltain armeijan sairaalassa ja opettajana Kaakkois-Aasiassa.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email
Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ota yhteyttä

Toimittaja
Nora Repo-Saeed
+358 40 522 0308
toimitus@adra.fi